Villa Sandvikenin historiaa

Ruotsalainen yläluokan huvilakulttuuri rantautuu Suomeen, kun Vaasan lähistölle rakennetaan ensimmäiset kesähuvilat.

Vuonna 1800 lohkaistiin Klemetsön kylän suuresta sukutilasta Sandvik-niminen tila, joka jaettiin edelleen 1820-luvulla kahden veljeksen, Gabriel Sandvikin ja Simon Mattson Sandvikin kesken.

Vaasan kaupunginlääkäri Fredrik Sanmark (1798–1886), innokas puutarhanhoitaja, joka hoiti myös kaupungin puutarhurin töitä, vuokrasi alueen vuonna 1835 ja perusti paikalle kesähuvilan ja ensimmäisen puiston.

Sanmark muutti Turkuun ja myi huvilan Hovioikeudenasessori Carl Johan Boylle. Boy rakennutti vuonna 1846 uuden huvilan – nykyisen Hietalahden Villan. Villan piirsi uumajalainen monitoimimies, pappi ja harrastelija-arkkitehti J.A. Linder.

Vaasan palon jälkeen Villassa majoitettiin pysyvästi enemmän väkeä. Kaupungin paikasta käytiin kiistoja ja kun lopulta Klemetsön niemelle muutto oli sinetöity, vuokrasi kaupunki pakkolunastamansa maan ja tontin entiselle omistajalleen Boylle 25 vuodeksi. Villaa käytettiin paloa seuranneina vuosina myös mm. käräjätalona.

Boy erosi hovioikeuden virasta ja muutti eläkepäivillään pysyvästi Villaan. Boy myös matkusteli paljon ja kuoli vuonna 1868 Tukholmassa. Ainoa perillinen, everstinrouva A. Wasastjerna, oleili kesäisin kartanollaan Etelä-Suomessa ja vuokrasi Villaa kaupunkilaisille ja sukulaisille, kuten Tegengrenin perheelle.

1874 kellarimestari Holmberg vuokrasi Villan kesäravintolaksi. Huvilassa asui kuitenkin vielä sukulaisiakin ja runoilija Jacob Tegengren syntyi Villassa vuonna 1875.

Villan tontin vuokrasopimus päättyi vuonna 1883. Kaupunki lunasti rakennukset ja vuokrasi niitä ravintoloitsijoille. Ensimmäinen kaupungin vuokralainen Villassa oli kellarimestari Alexander Ernst.

Villan puisto vakiintui suurten kansanjuhlien pitopaikaksi. Sijainti kaupungin ulkopuolella, juhlallisesti Kauppapuistikon päässä, mahdollisti näyttävien paraatien ja kulkueiden järjestämisen keskustasta kohti Villaa. Villassa vieraili esiintyjinä ja yleisönä merkittäviä suomalaisia ja kansainvälisiäkin taiteen ja kulttuurin nimiä, kuten Jean Sibelius, Zacharias Topelius, Robert Kajanus, Armas Järnefelt ja Anna Pavlova.

Puistossa järjestettiin myös 1900-luvun alkuvuosina useita kansallisesti merkittäviä tapahtumia, kuten perustuslaillisten kokous vuonna 1905 ja J. V. Snellmanin syntymän 100-vuotis muistojuhla vuonna 1906.

Kellarimestari Avelin rakennutti puistoon vuonna 1910 kesäteatterin, joka oli kaunis Jugend-rakennus ja sijaitsi Villan länsipuolella, rantapengermällä, aivan kivilaiturin kupeessa.

Vuonna 1922 sattui Hietalahden puistossa suuri onnettomuus, kun kaupungin suosittu kesäteatteri paloi maan tasalle. Palon merkkejä on vieläkin nähtävissä rannan läheisissä puissa Villan puistossa.